Joonas Sukanen, Head of Sales, DB Pro Services Oy.
Legacy-IT:n optimointi voi vapauttaa budjettia dataan, tekoälyyn ja muuhun strategiseen kehittämiseen. DB Pro Servicesin ja SoftwareOnen yhteistyössä tekninen optimointi yhdistyy Microsoft-investointien kokonaisvaltaiseen hallintaan.
Dataan ja tekoälyyn investoidaan tällä hetkellä voimakkaasti. Microsoft Fabric, Azure, Copilot ja erilaiset AI-ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne kilpailevat samoista IT-budjeteista olemassa olevan teknologiaympäristön kanssa.
Sen sijaan, että kysytään: Miten saamme lisää rahaa uusiin investointeihin? Olennaisempaa olisi kysyä: Käytämmekö nykyisen teknologiabudjettimme siellä, missä se tuottaa eniten arvoa?
Näin legacy-ympäristöjen optimointi muuttuu säästöprojektista strategiseksi kysymykseksi.
Vanhasta ympäristöstä voi löytyä uuden kehittämisen rahoitus
SQL Server -ympäristöt ovat tästä hyvä esimerkki. Suuret ympäristöt ovat tyypillisesti rakentuneet vuosien aikana. Sovelluksia on tullut ja poistunut, palvelimia lisätty, ympäristöjä virtualisoitu, kapasiteettia kasvatettu varmuuden vuoksi ja kuormitukset muuttuneet.
Tekninen ympäristö elää jatkuvasti, mutta kapasiteetti ja lisensointi eivät välttämättä elä samassa tahdissa. Tämän seurauksena organisaatio voi maksaa huomattavasti suuremmasta SQL Server -kapasiteetista kuin sen nykyiset workloadit todellisuudessa tarvitsevat.
DB Pro Servicesin työssä olemme nähneet tämän hyvin konkreettisesti. SQL Governorin avulla pystymme analysoimaan ympäristöjen todellisia kuormituksia ja mallintamaan tarvittavaa kapasiteettia. Optimointipotentiaali voi suurissa ympäristöissä tarkoittaa kymmeniä prosentteja nykyisestä kapasiteetista – parhaimmillaan olemme nähneet jopa noin 50 prosentin säästöpotentiaalia.
Mutta kiinnostavin asia ei lopulta ole se, kuinka monta SQL-corea voidaan poistaa itsessään vaan: Mitä vapautuneella investointikyvyllä tehdään?
Optimointi ei välttämättä tarkoita pienempää IT-budjettia
Kustannusoptimointi mielletään helposti säästöohjelmaksi: tavoitteena on käyttää vähemmän rahaa. Yrityksissä tämä ei kuitenkaan aina ole paras tapa ajatella asiaa.
Jos organisaatio on jo sitoutunut merkittäviin Microsoft-investointeihin, teknisesti vapautunut SQL Server -kapasiteetti ei välttämättä muutu välittömästi euro eurosta pienemmäksi kokonaislaskuksi. Sopimusmalli ja sopimuskausi vaikuttavat siihen, miten ja milloin taloudellinen hyöty voidaan realisoida. Silloin optimoinnin arvo voi löytyä toisesta suunnasta.
Organisaatio voi käyttää lisenssi- ja teknologiainvestointinsa uudelleen siellä, missä ne tukevat paremmin tulevaisuuden tavoitteita. Vähemmän rahaa kapasiteettiin, jota ei tarvita, ja enemmän rahaa esimerkiksi data-alustan modernisointiin, analytiikkaan, automaatioon tai tekoälyyn.
Tätä voisi kutsua IT-kustannusten leikkaamisen sijasta teknologiapääoman uudelleenallokoinniksi.
Käytännössä legacy-IT:n optimointi voi siis vapauttaa rahaa juuri siihen data- ja AI-kehittämiseen, johon organisaatiot nyt haluavat investoida.
Tekninen todellisuus ja lisensointi pitää nähdä yhdessä
Tässä DB Pro Servicesin ja SoftwareOnen osaamiset täydentävät toisiaan hyvin. SoftwareOnella on vahva osaaminen Software Asset Managementissa, IT Asset Managementissa, Microsoft-lisensoinnissa ja asiakkaiden ohjelmisto- ja pilvi-investointien optimoinnissa.
DB Pro Services tuo tähän tietokanta- ja data-alustan workload-tason näkymän. SQL Governorin avulla voidaan selvittää, kuinka paljon kapasiteettia ympäristö todellisuudessa tarvitsee, miten workloadit käyttäytyvät ja millainen konsolidointi tai rightsizing on teknisesti mahdollista ilman, että suorituskyvystä tai palvelukyvystä tingitään.
Tämä on tärkeä ero. Lisenssioptimointia ei pitäisi tehdä pelkän lisenssi-inventaarion perusteella, jos samalla ei tiedetä, mitä tuotantoympäristö oikeasti tarvitsee. Eikä teknistä optimointia pitäisi tehdä irrallaan siitä, miten asiakkaan Microsoft-sopimukset ja investoinnit rakentuvat.
Kun nämä kaksi näkökulmaa yhdistetään, voidaan tarkastella koko ketjua: Mitä käytämme → mitä oikeasti tarvitsemme → mistä maksamme → mihin vapautuva investointikyky kannattaa käyttää.
Julkisella sektorilla vaikutus voi olla vielä suorempi
Julkishallinnossa lähtötilanne on osittain erilainen.
Kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet ja valtion organisaatiot toimivat voimakkaiden säästöpaineiden alla. Samaan aikaan vanhoja järjestelmiä pitäisi modernisoida, tietoturvaa parantaa, dataa hyödyntää paremmin ja uusia AI-ratkaisuja ottaa käyttöön.
Yhtälö ei ole helppo. Silloin olemassa olevan IT-ympäristön kustannustehokkuudella on hyvin konkreettinen merkitys.
Jos laajasta SQL Server -ympäristöstä voidaan poistaa tarpeetonta kapasiteettia, saavutettu hyöty voidaan käyttää joko suoraan kustannusten pienentämiseen tai välttämättömien uudistusten rahoittamiseen. Molemmissa tapauksissa kyse on samasta periaatteesta: rajalliset julkiset varat käytetään siellä, missä niistä saadaan eniten hyötyä.
SoftwareOne-yhteistyö tekee tästä julkishallinnon asiakkaalle myös käytännöllisen kokonaisuuden, koska DB Pro Services toimii SoftwareOnen kumppanina ja alihankkijana Hanselin sopimuksessa. Eli palveluita voidaan hankkia olemassa olevien Hansel-sopimusten kautta.
Säästäminen ei ole itseisarvo
Teknologiaoptimoinnissa on helppo jäädä kiinni prosentteihin, coreihin ja lisenssimääriin.Ne ovat tärkeitä, koska niiden avulla vaikutus voidaan mitata.
Mutta ne eivät ole varsinainen päämäärä. Organisaation tehtävänä ei ole minimoida teknologiankäyttöään. Sen tehtävänä on käyttää teknologiaan varattu raha mahdollisimman järkevästi – optimoidusti, anyone? Jos vanhasta ympäristöstä voidaan vapauttaa miljoona euroa, kiinnostavin kysymys ei välttämättä ole, saadaanko miljoona euroa pois IT-budjetista.
Kiinnostavampi kysymys voi olla: Mitä organisaatio pystyy tekemään sillä miljoonalla, jos sitä ei enää tarvitse käyttää kapasiteettiin, jota se ei tarvitse?
Siinä vaiheessa SQL Server -optimointi ei enää ole pelkkä infrastruktuurihanke, vaan se on osa organisaation teknologiastrategiaa. Ja silloin palaamme kysymykseen, joka meidän kaikkien pitäisi aika ajoin esittää: Onko teknologiaan käyttämämme raha siellä, missä se tuottaa eniten arvoa?
